Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi 52 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Mukana ovat suomalaisten metsäsuhde, pystykorva ja eräperinne, sienestys ja jokamiehenoikeudet.

Jaa päivityksiä somessa: #eläväperintö, #erähistoria, #eräluvat

Lisäksi alueellisia eräperinteitäkin listattiin: Puruveden talvinuottaus ja Tornionjokilaakson koskikalastusperinne.

Museoviraston ylläpitämää luetteloa täydennetään seuraavan kerran 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Elävän perinnön luettelo perustuu Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, joka hyväksyttiin vuonna 2003 ja jonka Suomi allekirjoitti 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta.

Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on nimetty kansalliselle listalle.

Lue lisää aiheesta Museoviraston sivuilta!

Katso luettelo kaikista kohteista!

Kuva: Karoliina Sarajärven ensimmäinen metsosaalis. (kuva: Kari Sarajärvi)

Näin listattuja perinteitä perusteltiin:

Suomalainen metsäsuhde

"Suomalaisten metsäsuhde kattaa laajan kirjon erilaisia toimintoja ja suhtautumistapoja, jotka ovat usein jopa toisilleen vastakkaisia. Kaikilla suomalaisilla on metsäsuhde. Monet yhteisöt tai ryhmät jakavat ja ylläpitävät tietynlaista metsäsuhdetta. Näitä ovat esimerkiksi metsäammattilaiset, luontoyrittäjät, ympäristökasvattajat, retkeilijät, partiolaiset, marjastajat, metsästäjät, kesämökkeilijät.

Käsitystä metsien merkityksestä rakennetaan yhä kulttuurin, kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Perheillä ja kotikasvatuksella on iso merkitys metsissä liikkumisen ja metsien käytön perinteiden välittämisessä ja elävänä pitämisessä."

Hakijoina olivat Lusto - Suomen Metsämuseo, Suomen Metsäyhdistys, Metsäkeskus, Metsämiesten Säätiö, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen Partiolaiset ja Metsähallitus

Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen

"Suomenpystykorva on alkuperäinen suomalainen koirarotu. Se on kulkenut suomalaisten mukana vuosisadasta toiseen ollen tärkeä apu metsästyksessä sekä vahti- ja seurakoirana. Valtakunnallisesti rotua edustaa Suomen Pystykorvajärjestö, johon kuuluu nykyisellään noin 7 500 jäsentä. Rodun kanssa

harjoitettavaa perinteistä metsästysmuotoa ylläpidetään aktiivisesti Suomessa, mutta se tunnetaan hyvin myös lähialueilla. Metsästyksen ohella suomenpystykorvalla harrastaminen kattaa nykyisin myös lintu- ja hirvenhaukkukokeet, näyttelytoiminnan ja muut koiraharrastuksen muodot. Pystykorvaperinne siirtyy edelleen lähinnä perheissä vanhemmilta tai isovanhemmilta lapsille."

Hakijoina Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry., Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund, Suomen Pystykorvajärjestö - Finska Spetsklubben ry