Blogi
Aku Ahlholm

Kasviksia kannattaa suosia terveyden takia. Ympäristön kannalta kasvis on monesti huono vaihtoehto.

Kasvikset ovat hyviksiä ja lihat pahiksia ympäristökeskustelussa. Esimerkiksi WWF kampanjoi lihan syönnin vähentämiseksi ympäristösyistä.

Minäkin ajattelin tehdä ympäristöteon ja pyöräyttää falafel-pyöryköitä. Pian huomasin, että keittiööni oli lennätetty ainesosia kaikista maanosista Etelämannerta lukuun ottamatta.

Keskustelussa unohdetaan oleellinen seikka: Eläinperäisten tuotteiden korvaamiseksi tarvitaan kiloina melko paljon enemmän kasvistuotteita. Lopulta kasviksia tarvitaan niin paljon, että ympäristö kiittäisi jokaista possunsyöjää.

On totta, että lihakilon kasvattaminen tuottaa monesti enemmän päästöjä kuin kasviskilon kasvattaminen. Tosin esimerkiksi broilerikilo tuottaa vähemmän päästöjä kuin kasvihuonekurkku tai -tomaatti. On totta sekin, että lihakilon tuotantoon vaaditaan enemmän lääniä.

Se kuitenkin unohdetaan, että korvatakseen lihan ja lihatuotteet ihmisen on syötävä enemmän. Eli kasviskiloja pitää tuottaa reippaasti enemmän kuin lihakiloja, jotta ihminen saisi välttämättömät ravintoaineet.

100 grammaa juustoa riittää päivän kalsiumtarpeiksi. Syöhyvää.fi-sivuston laskelmien mukaan tähän tarvittaisiin noin 600 grammaa erilaisia kasviksia eri puolilta maailmaa: tofua, soijaa, manteleita, seesamia, parsaa ja keinotekoisesti kalsiumtäydennettyä juomaa.

Rautaa tarvitaan 9-15 milligrammaa vuorokaudessa. 30 grammaa sianmaksaa riittää päiväannokseksi. Hyväterveys.fi-sivuston mukaan sen voisi korvata esimerkiksi 200 grammalla papua tai täysjyväruista, 500 grammalla herneitä tai vajaalla 100 grammalla soijarouhetta.

Jotta raudan tarve tyydyttyy, ihminen voi joutua syömään kymmenkertaisen määrän kasviksia oikeanlaiseen lihaan nähden.

Huolimattomasti suunniteltu kasvisruokavalio on ympäristölle melkoinen rasite. Riista on paras vaihtoehto, jos sen eteen ei ajeta tolkuttomasti kilometrejä. Samoin luonnonkala ja avomaalla kasvatetut kasvikset. Niitä ei tosin Pohjolassa saa vuoden ympäri.

Tehotuotantoa pidetään kirosanana. Jos sen vastakohta on tehoton tuotanto, veikkaan, että ympäristö kättelee lämpimästi jokaista tehotuottajaa. Riista olisi paras ratkaisu, jos sitä riittäisi kaikille.

On eri asia, jos ihminen kokee voivansa fyysisesti tai henkisesti paremmin pelkkiä kasviksia syödessään. Omantunnon ja terveyden voi tietysti laittaa etusijalle, vaikka ympäristö sitten kärsisikin.

Ehdotan, että kouluissa ja työpaikoilla syödään edelleen lihaa ja eläinkunnan tuotteita, etenkin possua ja kanaa. Tästä voisi oikein pistää kampanjan pystyyn ympäristön nimissä.